Loma, vuosimallia 2018
Tottakai! tämä oli kaiken aikojen paras loma monestakin syystä; olimmehan Afrikassa rakkaimpien ympäröimänä ramadania ja sen päättymistä juhlimassa (Eid Al-fitri). Tarkoituksen oli tutustuttaa jälkikasvu pikkuhiljaa Afrikkaan ja antaa siitä positiivinen kuva. Juuri positiivisen kuvan luomiseksi päätimme ottaa pieniä askelia kerrallaan kotimaahan päin. Tällä reissulla emme ihan sinne asti päässeet, mutta sentään Itä-Afrikkaan. Olimme kuitenkin sinne päin tiiviisti yhteydessä ja jokaisen puhelun jälkeen varmistuin tehneeni oikean päätöksen. Huoli siellä olleista omaisista oli kova, kun puhelinlankoja pitkin kuului laukauksia. "Ei täällä sodita, vaan tuolla 40km päässä"
Whaaat....
Niinpä niin kukupa ei olisi kiinnostunut kauneimmasta neitsyestä? Pitäähän sitä soppaa hämmentää luoda eripuraa ja sotaa, jotta omat intressit ja tavoitteet toteutuu. Kuka niitä pelinappuloita siirtelee Afrikan sarvessa ja liikkuuko ne itsestään?
Niin helposti ajaudun aiheesta sivuraiteelle, sillä kukapa somali-diaspora ei haaveilisi rauhan laskeutuvan ja paluumuuttohaaveiden toteutuvan. Jospa ei sukellettaisiin syville vesille tällä kertaa..
Vietimme siis viikon Dar El-Salamissa ja kolme viikkoa Zanzibarissa. Darissa vuokrasimme huvilan kaupungin ulkopuolelta (sillä kehitysmaan suurkaupunki ei ole ideaalinen lomakohde lapsiperheille). Hämmentävää, mutta mielenkiinto oli kulttuuri- ja uskontokirjo. Olimme siinä luulossa, että Darissa olisi enemmän samaa uskokuntaa edustavia kuin Zanzibarissa, jolloin kuvittelimme löytävän helposti sunni-moskeijoita. Erehdyksen kautta päätimme tarttua google-mapsiin ja sen kautta löysimmekin perille.
Ramadin päädyttyä Eid-rukoukseen matkasimme meren halki Kilimanjaroferryllä, kaksi tuntia. Sieltä matkasimme taksilla Zanzibar beach Resort hotelliin muutamaksi yöksi, Eidiä jauhlimaan.
Ystävälliset ihmiset, kyselevät kuulumisia ja neuvovat mielellään, jos emme löytäneet jtn tiettyä kohdetta. Kaikki eivät englantia puhuneet ja meidän keskuudessa ei ollut swahilin tai arabian taitajaa. Monilla länsimaalaisella turistilla oli Zanzibarissa henkilökohtainen matkaopas, joka vielä kantoi ostoksensa, mikä oli minusta hupaisaa. Meille huudeltiin siellä "waryaa Somali" Alkuun se todella ärsytti ja hämennyin hieman, mutta myöhemmin heitin jtn tyyliin "Somali wa- aftakhir" Tämän jälkeen pohdin hieman syvemmin Somalialaisten yhteyttä paikalliseen historian. Hyvin usein uhriudumme, mutta olemme muuta kuin uhreja :/
Tottakai! tämä oli kaiken aikojen paras loma monestakin syystä; olimmehan Afrikassa rakkaimpien ympäröimänä ramadania ja sen päättymistä juhlimassa (Eid Al-fitri). Tarkoituksen oli tutustuttaa jälkikasvu pikkuhiljaa Afrikkaan ja antaa siitä positiivinen kuva. Juuri positiivisen kuvan luomiseksi päätimme ottaa pieniä askelia kerrallaan kotimaahan päin. Tällä reissulla emme ihan sinne asti päässeet, mutta sentään Itä-Afrikkaan. Olimme kuitenkin sinne päin tiiviisti yhteydessä ja jokaisen puhelun jälkeen varmistuin tehneeni oikean päätöksen. Huoli siellä olleista omaisista oli kova, kun puhelinlankoja pitkin kuului laukauksia. "Ei täällä sodita, vaan tuolla 40km päässä"
Whaaat....
Niinpä niin kukupa ei olisi kiinnostunut kauneimmasta neitsyestä? Pitäähän sitä soppaa hämmentää luoda eripuraa ja sotaa, jotta omat intressit ja tavoitteet toteutuu. Kuka niitä pelinappuloita siirtelee Afrikan sarvessa ja liikkuuko ne itsestään?
Niin helposti ajaudun aiheesta sivuraiteelle, sillä kukapa somali-diaspora ei haaveilisi rauhan laskeutuvan ja paluumuuttohaaveiden toteutuvan. Jospa ei sukellettaisiin syville vesille tällä kertaa..
Vietimme siis viikon Dar El-Salamissa ja kolme viikkoa Zanzibarissa. Darissa vuokrasimme huvilan kaupungin ulkopuolelta (sillä kehitysmaan suurkaupunki ei ole ideaalinen lomakohde lapsiperheille). Hämmentävää, mutta mielenkiinto oli kulttuuri- ja uskontokirjo. Olimme siinä luulossa, että Darissa olisi enemmän samaa uskokuntaa edustavia kuin Zanzibarissa, jolloin kuvittelimme löytävän helposti sunni-moskeijoita. Erehdyksen kautta päätimme tarttua google-mapsiin ja sen kautta löysimmekin perille.
Ramadin päädyttyä Eid-rukoukseen matkasimme meren halki Kilimanjaroferryllä, kaksi tuntia. Sieltä matkasimme taksilla Zanzibar beach Resort hotelliin muutamaksi yöksi, Eidiä jauhlimaan.
Ystävälliset ihmiset, kyselevät kuulumisia ja neuvovat mielellään, jos emme löytäneet jtn tiettyä kohdetta. Kaikki eivät englantia puhuneet ja meidän keskuudessa ei ollut swahilin tai arabian taitajaa. Monilla länsimaalaisella turistilla oli Zanzibarissa henkilökohtainen matkaopas, joka vielä kantoi ostoksensa, mikä oli minusta hupaisaa. Meille huudeltiin siellä "waryaa Somali" Alkuun se todella ärsytti ja hämennyin hieman, mutta myöhemmin heitin jtn tyyliin "Somali wa- aftakhir" Tämän jälkeen pohdin hieman syvemmin Somalialaisten yhteyttä paikalliseen historian. Hyvin usein uhriudumme, mutta olemme muuta kuin uhreja :/
Kommentit
Lähetä kommentti